Melatoniini

Yöhormoni melatoniini haastaa vihdoin Suomessakin perinteiset unilääkkeet. Melatoniinin avustuksella uni on tiiviimpää ja heräämisiä on vähemmän.

Mikä ihmeen melatoniini?
Aivoissa sijaitseva käpylisäke erittää melatoniinia eli niin sanottua yöhormonia, joka auttaa elimistön sisäistä kelloa pysymään ajassa säädellen vuorokausirytmiä ja edistäen unensaantia. Käpylisäkkeen toimintaa säätelee puolestaan ympäristön valoisuus ja suprakiasmaattinen tumake. Melatoniinin tuotantoon vaikuttaa valon määrän lisäksi myös vuorokaudenaika. Sen eritys on suurimmillaan yöllä pimeän aikaan ja huipussaan keskiyön jälkeisinä tunteina. Melatoniinilla on vuorokausirytmin säätelyn ohella muitakin vaikutuksia. Se muun muassa vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää, vaikuttaa vireystilaan, lievittää kipua, lievittää tulehdusta ja toimii antioksidanttina.

Eritykseen vaikuttavat
Melatoniinia erittyy vähemmän, jos ihminen kärsii stressistä. Tämä on osasyynä siihen, miksi stressi aiheuttaa unettomuutta. Myös alkoholi vähentää elimistön melatoniinin tuotantoa. Samoin ikääntyessä melatoniinitaso laskee, jolloin luonnollinen melatoniinmäärä ei välttämättä riitä hyvän yöunen takaamiseen.

Luonnollisesti parempaan uneen
Jos valoisat kesäyöt vievät yöunet, pimennysverhot voivat olla helpoin ratkaisu, mutta jos ne eivät auta ja univaivat pitkittyvät unettomuudeksi, voi yöhormonia eli melatoniinia ottaa purkistakin.
　
Saatavuus
Suomessa synteettinen melatoniini on reseptilääke, mutta monissa Keski-Euroopan maissa tuotetta saa jopa ruokakaupoista. Yliopiston apteekki valmistaa itse melatoniinitabletteja.
　
Ei riippuvuutta
Melatoniini on monessa suhteessa parempi apu kuin perinteiset nukahdus- ja unilääkkeet. Perinteisissä unilääkkeissä on riski, että niistä tulee riippuvaiseksi. Melatoniinin käytöstä riippuvuutta ei synny. Melatoniini ei perinteisten unilääkkeiden tavoin aiheuta myöskään toleranssia, vieroitusoireita, muistin heikkenemistä tai motoriikan häiriintymistä. Melatoniinilla ei ole todettu olevan enempää haittavaikutuksia kuin niin sanotuilla lumelääkkeilläkään.
　
Melatoniinia eri ryhmille
Melatoniini on listattu Käypä hoito -suosituksissa muiden lääkkeiden rinnalle toissijaiseksi hoitovaihtoehdoksi, jos lääkkeettömät keinot eivät tepsi. Esimerkiksi aaltoilevasta unettomuudesta kärsiville ja ikääntyneille melatoniini sopii usein hyvin. Melatoniini on tehokas myös aikaerorasituksen hoidossa. Pohjois-Amerikan matkaajat ovat jo pitkään kuljettaneet jetlagin selättäjää laukuissaan. Melatoniinilla voidaan hoitaa myös niin sanotusta viivästyneestä unijaksosta kärsiviä, eli henkilöitä, jotka saavat unta vasta aamuyöstä. Melatoniini sopii myös lapsille ja nuorille.
　
Vie aikaa
Melatoniinin teho perustuu säännönmukaiseen käyttöön. Tabletti otetaan illalla samaan aikaan. Valitettavasti melatoniini ei toimi yhtä tehokkaasti eikä nopeasti kuin tajun kankaalle vievät unilääkkeet. Jo alle viikossa voi kuitenkin huomata muutosta nukahtamisajassa ja sisäisen kellon siirtymisessä, mutta viimeistään kahdessa viikossa tulokset näkyvät. Jos näkyvät. Sitä ei tiedetä, miksi melatoniini toimii toisilla hyvin ja toisille siitä ei ole mitään apua. Syynä lienevät perintötekijät. Lisäksi sekundaariseen unettomuuteen, kuten vaikkapa masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön aiheuttamaan unettomuuteen, melatoniini ei tehoa yhtä hyvin.
　
Uni tiiviimpää
Melatoniini ei muuta unenlaatua kuten perinteiset unilääkkeet tekevät. Melatoniinin avustuksella uni on tiiviimpää ja heräämisiä on vähemmän, kun taas perinteiset unilääkkeet vähentävät REM-unta ja syvintä perusunta; se näkyy aamulla, kun olo ei nukkumisesta huolimatta ole virkeä.
　
Melatoniinin käyttö
Melatoniinia on sekä lyhyt- että pitkävaikutteista. Lyhytvaikutteinen auttaa nukahtamaan helpommin, kun taas pitkävaikutteinen sopii paremmin niille, joille aamuyön heräily on ongelma. Itselle parhaiten sopiva annoskoko löytyy kokeilemalla. Lyhytvaikutteista melatoniinia otetaan yleensä 0,5 mg-10 mg 30–60 minuuttia ennen nukkumaanmenoa, pitkävaikutteista 2 mg-6mg 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Isommatkaan annokset eivät ole vaarallisia, mutta niistä ei ole todettu olevan enää mitään lisähyötyä. Pitkävaikutteista muotoa käytetään usein vanhuksilla.
　
Jotta melatoniinin vaikutus olisi mahdollisimman tehokas, se tulisi ottaa iltaisin säännöllisesti samaan kellonaikaan. Melatoniini tulee ottaa ennen puoltayötä kuten mikä tahansa unilääke, jotta olo ei ole aamulla tokkurainen. Pitkävaikutteinen tabletti kannattaa napata jo kello 20-22 välillä. Aikaeroa hoidettaessa lyhytvaikutteista melatoniinia kannattaa ottaa paikalliseen aikaan illalla neljän illan ajan.
　
Lomatuliaiseksi melatoniinia
Melatoniinivalmisteita saa ostaa useista Euroopan maista ja Pohjois-Amerikasta ilman reseptiä. Niitä myydään apteekeissa, luontaistuotekaupoissa ja jopa ruokakaupoissa. Ulkomailta melatoniinia hankkiessa on tärkeää varmistaa, että tuote on synteettistä melatoniinia eikä eläimistä eristettyä. Lisäksi kannattaa katsoa, ettei siihen ole lisätty muita aineita.

Agomelatiini
Viime vuosina on kehitetty myös melatoniinijärjestelmään vaikuttavia lääkeaineita, joiden teho on luonnon melatoniiniin verrattuna huomattavasti suurempi. Yksi tällainen lääke on agomelatiini, jota käytetään muun muassa masennuslääkkeenä.


www.iltalehti.fi (22.7.2011). Luonnollisesti parempaan uneen
www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/
Soili Kajaste & Juha Markkula (2011). Hyvää yötä - Apua univaikeuksiin