Serotoniinivaje tekee itkupillin


Jos sentimentaalinen elokuva saa sinut itkemään, mutta kumppaniasi ei, syy voi olla erilaisissa serotoniinitasoissa. Tuore tutkimus osoittaa, että alhaiset serotoniinitasot ovat yhteydessä ihmisten itkuherkkyyteen.

Hollantilaisessa tutkimuksessa itkemisen neurobiologiaa tutkittiin näyttämällä koehenkilöille liikuttavia elokuvia. Ennen elokuvaa osa koehenkilöistä sai mielialalääkettä, joka väliaikaisesti lisää serotoniinin määrää aivoissa, tai lumelääkettä. Seuraavana päivänä koe toistettiin, mutta nyt mielialalääkettä saaneet saivat plaseboa ja päinvastoin.

Tutkimusta johtaneen Frederick van der Weenin mukaan tulokset osoittivat johdonmukaisesti, että serotoniinitason nousu vähensi itkuherkkyyttä. Tutkimus on ensimmäinen, jossa serotoniini on yhdistetty itkemiseen.

Tutkimuksella pyritään valottamaan serotoniinin vaikutusta tunne-elämään. Vaikka serotoniinin määrän lisääntyminen ehkäisee tehokkaasti masennusta, se leikkaa myös positiivisista tunteista terävimmän kärjen pois. Serotoniiniin yhdistetyt ongelmat seksuaalisuudessa ja orgasmin saamisessa ovat mahdollisesti osa tätä yleistä tunne-elämän tylsistymistä.

Tutkimuksessa on huomionarvoista se, että serotoniinin vaikutus itkemiseen tuli esiin yhden ainoan annoksen jälkeen. Normaalisti serotoniinin vaikutus mielialaan kehittyy vasta viikkojen päästä, eivätkä koehenkilöt havainneet mitään muutosta mielialassaan.

Serotoniinin ja noradrenaliinin vajaus heikentää makuaistia

Lucy Donaldsonin johtaman tutkimuksen mukaan depressio heikentää makuaistia. Masentuneiden makuaistin heikentyminen voi johtua serotoniinin ja noradrenaliinin vähäisyydestä. Näitä kemikaaleja on sekä aivoissa, missä ne säätelevät mielialaa, että kielen makusilmuissa.

Tutkimuksessa terveille koehenkilöille annettiin serotoniini- ja noradrenaliinitasoa nostavia mielialalääkkeitä. Makuaisti herkistyi huomattavasti: serotoniinilääke tehosti makean ja karvaan ja noradrenaliinilääke karvaan ja happaman maun aistimista.

Tutkijoiden mukaan voi olla mahdollista kehittää makutesti, jolla määritetään, mikä lääke sopii masennuspotilaalle parhaiten.

Tiedän pari ihmistä, joista toinen ei siedä makeita ruokia ja toinen ei hyvin happamia ruokia. Voisikohan ensimmäisellä olla serotoniinia liian vähän ja toisella noradrenaliinia liian vähän, jolloin makeat ja happamat ruuat maistuisivat erilaisilta. Molemmilla henkilöillä on myös oireita, joihin tiedetään liittyvän serotoniinin tai noradrenaliinin vajaus, esim. makeaa sietämättömällä henkilöllä on aggressiivisuutta, ja aggressiivisuuden tiedetään olevan yhteydessä serotoniinin vajaukseen. Näiden välittäjäaineiden vajaushan ei aiheuta kaikilla ihmisillä masennusta, vaan osa saa muita oireita.


Tieteenkuvalehti 12/2007

                            Inception

Elokuvassa Inception mentiin ihmisten uniin sieppaamaan tai istuttamaan jokin muisto. Elokuvassa esiintyi kuitenkin joitakin virheitä:
　

Virhe 1. Eloisia unia nähdään REM-unessa. Vajosivatko henkilöt REM-uneen heti nukahdettuaan?

Normaalisti REM-uni alkaa vasta noin 90 minuutin kuluttua nukahtamisesta (1). Joitakin poikkeustapauksiakin on, esim. narkoleptikko vajoaa REM-uneen heti nukahdettuaan (1, 2). Unia voidaan kyllä nähdä myös REM-unen ulkopuolellakin, mutta ne unet ovat tylsän "harmaita", normaalia ajattelua muistuttavia. Olen käsittänyt tämän niin, että ilmeisesti henkilö voi nähdä esim. sellaista unta, että makaa sängyssä, ajattelee asioita ja yrittää saada unta. Henkilö luulee olevansa hereillä ja ajattelevansa asioita ja yrittävänsä nukahtaa, vaikka todellisuudessa näkeekin sellaista unta. Tästä voisi johtua se, että ihmiset usein arvioivat nukahtamisaikansa väärin ja luulevat olleensa vielä hereillä, vaikka aivosähkökäyrä osoittaakin henkilön olleen unessa.
　

Virhe 2. Olivatko henkilöt REM-unessa koko lentomatkan ajan?

Normaalisti REM-uni vuorottelee non-REM-unen kanssa, niin että REM-uni alkaa noin 90 minuutin välein (3), joten elokuvassa unen olisi pitänyt välillä keskeytyä, kun muita univaiheita olisi tullut.
　

Virhe 3. Elokuvassa sanottiin, että unessa aika kuluu monta kertaa hitaammin kuin todellisuudessa.

Joskus on tutkittu kuinka nopeasti aika kuluu REM-unen aikana. Koehenkilöt opetettiin painamaan unen aikana nappia, ja kun he olivat tämän oppineet, heidän piti painaa nappia nukkuessaan silloin, kun aikaa oli kulunut heidän mielestään unessa tietyn verran. Todettiin, että unessa aika kulki yhtä nopeasti kuin todellisuudessakin. Toisaalta tulos voi mielestäni johtua siitäkin, että henkilöt olisivat nukkuessaan olleet osittain hereillä ja tietoisia siitä, kuinka paljon aikaa kuluu todellisuudessa. He eivät olisikaan siis välttämättä seuranneet unessa kuluvaa aikaa, vaan ympäristössä kuluvaa aikaa. Ihmettelen, miten napin painaminen onnistui ruumiin ollessa REM-unen aikana veltto. Ehkä tutkimuksessa käytettiin lihasten lamaantumisen estävää lääkettä.
　

Virhe 4. Elokuvassa sanottiin, että kun unessa putoaa, niin herää.

Yleensä näin ei ole, ellei putoaminen ole niin pelottava kokemus, että pelästyy ja herää. Juuri ennen nukahtamista voi kylläkin raajat nykiä tai sätkiä, ja joskus siihen voi liittyä putoamisen tunne. Yhden teorian mukaan tämä johtuu siitä, että ihmisellä olevat "matelijan aivot" tulkitsevat lihasten äkillisen rentoutumisen merkiksi putoamisesta, jolloin aivot antavat raajoille käskyn sätkiä, jotta ne saisit pitävän otteen jostain (4). Tämä selittäisi myös sen, miksi raajojen nytkähtelyn yhteydessä koetaan joskus putoamisen tunne.
　

Kuitenkin hieman tosiasioita muuntelemalla saatiin aikaiseksi todella mahtava elokuva!


1. Partinen, M. & Huovinen, M. (2007) Terve uni
2. http://en.wikipedia.org/wiki/Narcolepsy
3. David Fontana (1997) Uniopas - Vapauta alitajunnan voimat käyttöösi

4. Tieteen Kuvalehti 9/2001